Merenkurkun saaristo - Unescon luonnonperintökohde
Alueen monimuotoisuus ja ainutlaatuisuus
Suomen ainoa luonnonperintökohde Merenkurkun saaristossa. Ainutlaatuinen saaristoympäristö jossa maa on jääkaudella painunut ja kohoaa tällä hetkellä geologisesti mitattuna huimaa vauhtia. Joka vuosi paljastuu uutta maata neliökilometrin verran, maa kohoaa 8 millimetriä vuodessa.
Ainutlaatuiseksi alueen tekee se että maan kohotessaan paljastuu uutta maata ja alueelle alkaa kasvaa puustoa geologisesti uudelle maaperälle. Tämä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Maan kohotessa muodostuu myös fladoja ja kluuveja, Ruotsin lisäksi näitä ei ilmene missään muualla maailmassa.
Flada muodostuu kun maan kohouma kuroo poukaman umpeen jättäen vesiyhteyden mereen.
Flada muotoutuu kluuviksi kun säännöllinen yhteys mereen pikkuhiljaa loppuu ja vesistö muuttuu makeaksi vedeksi.
Fladat ja kluuvit tarjoavatkin mm. kaloille suojaisemman paikan kutupuuhille, melkeimpä turvasatama meren kylmemmästä ja karummasta elinpiiristä. Merenkurkun kohdalla on kapea ja matala merialue, jakaen meren makeammaksi Perämereksi ja suolaisemmaksi Selkämereksi, joka aiheuttaa sen että useiden merilajien pohjoisin levinnäisyys on juurikin Merenkurkun kohdalla.
Merenkurkun matalat piirteiset vedet ja saaristo on monille kalalajeille elintärkeitä, alueella esiintyy noin 40-50 kalalajia. Alueella esiintyy uhanalainen meriharjus kutee murtovedessä ja on alueen alkuperäislajistoa jota ei esiinny missään muualla maailmassa. Uhanalaisten kalojen lisäksi alueella esiintyy harmaahylje eli halli sekä itämerennorppa, Merenkurkun alueella sijaitseekin yksi Suomen hylkeidensuojelualueista.
Kevään tullen hauet kutevat ensimmäisenä fladoihin ja kluuveihin, jonka jälkeen tulevat ahvenkalat ja viimeiseksi särkikalat. Järjestys on elämän jatkumisen kannalta olennaista, hyviä kutupaikkoja eikä ravintoa riitä lisääntymiseen kaikille kerralla. Hauet jäävät ensimmäiseksi kesäksi ruovikkoihin piileskelemään kun ahvenkalat suuntaavat paremmille vesille eläinplanktonin perässä.
Merenkurkun saaristossa on myös monia nisäkäslajeja ja toimii monille linnuille niin vesilinnuille kuin petolinnuille, suojaisena pesimis ja levähdyspaikkana. Monet linnut ovat ohikulkumatkalla kohti pohjoista, Ruotsiin, Norjaan ja Jäämerelle.
Alueelta löytyy myös sinne kuulumattomia eläimiä, minkki ja supikoira. Jotka tekevät niin Merenkurkun alueella kuin koko Suomessa tuhojaan syömällä lintujen pesimiä munia.
Merenkurkun saaristo on yksi Suomen kansallismaisemista, se edustaa maamme luonnon ja kulttuurin ominaispiirteitä.
Pohjanmaan Museo - Historiaa ja Luontoa
Jos Vaasan ja Pohjanmaan historia sekä luonto kiinnostavat niin suosittelen myös käymään Pohjanmaan Museossa joka sijaitsee 15min kävelymatkan päässä Vaasan torilta. Museossa on vaihtelevia, sekä alueen historiasta kertovia näyttelyitä. Muunmuassa Vaasan palamisesta ja uudelleen rakentamisesta, Pohjanmaan puukkojunkkareista ja Raippaluodon alueesta ja sen kulttuurista, jossa elettiin hylkeenpyynnillä ja kiinteä yhteys manteereeseen luotiin vasta 1950 luvulla.
