Päiväretki Evolla – Haarajärvi/Sorsajärvi

Kevättä haistelemaan Evolle. Viime kerrasta täällä on ainakin vuosikymmen vierähtänyt, olisiko ollut v.2006, silloin jostain syystä Evosta ei jäänyt kovin kummoinen kuva. Ehkä aika hionut odotuksista pahimmat reunat, koska silloin mielikuva Evosta oli ”pelkkää tylsää metsää”. Toisaalta reittivalinta ja sää ei välttämättä ollut silloin paras mahdollinen.

No mutta, ainakin nyt sää suosi kulkijaa, poutaa ja aurinkoista. Pitkän mietinnän ja pohdiskelun ja reitin pituuden mukaan valinta osui Haarajärven ympäri menevälle reitille ja matkalla poikettiin Sorsajärven Sorsakolulle(laavulle) eväitä maistelemaan. Matkassa 5&7 vuotiaat pojat joten tahti on meillä rauhallinen, joten matkaa ei taiteta paljoa, mutta aikaa vietetään. Tästä lenkistä taisi tulla noin 5-6km.

Matka parkkipaikalle oli hieman pitempi kuin oltiin laskettu ajallisesti, valittiin Asikkalan kautta reitti Haarajärven P-Paikalle, vaikka tie oli hyvä kulkuista, niin että henkilöautolla uskalti hyvin ajella, mutta hieman möykykästä ja kapeaa. Nopeammin olisi paikalle päässyt Evokeskuksen kautta ajellen, jota kautta poistuttiinkin sitten kotia päin.

Auto saatiin hienosti parkkiin Haarajärvenlammikon tienoolle, itse Haarajärven P-paikka olikin näin lauantaina täynnä, tien reunus mukaan laskettuna.

Patikkamatka alkoi noin puolen päivän aikaan ja autolle saavuttiin takaisin noin ilta seitsemän aikaan.  Joten tahti on rauhallinen ja luonnosta nautitaan sekä ihmetellään kaikkea mahdollista.

Kierrosta lähdettiin kulkemaan Haarajärveä myötäpäivään, kivuten hienolle kapealle harjulle. Vastapäivään jos haluaa mennä niin sieltä löytää heti ensimmäisenä majavien pesän sekä patorakennelman.

Harjulta laskeuduttiin järven rantaan ja ensimmäinen pieni puro osui kohdalle. Ja eikun ”siltaa” rakentamaan poikien kanssa, tottakai! Matka jatkui tästä eteenpäin järven rantaa kulkevaa polkua pitkin, vasemmalla puolella kipusi jyrkkä rinne ja hienoja isoja kiviä sekä vanhaa kuusimetsää.

 

Hieman merkityltä reitiltä(tassun kuvat) poikettiin metsän poikki että päästiin oikealle polulle joka vei Savijärven ja Sorsajärven Sorsakolulle eli laavulle. Sorsakolulta löytyi mukavan aurinkoinen pieni niemi jossa oli laavu notskipaikkoineen, ulkohuussi ja puinen silta jolla pääsi yli Savi/Sorsajärven yhtymäkohdan.

Matka takaisin taittui Sorsajärven eteläreunaa pitkin merkittyä reittiä. Pikku pätkä pitkospuitakin osui kohdalle Sorsajärven kaakkois osassa ja hienoa vanhaa kuusi-sammal metsää. Seuraavaksi kohdalle osui pieni metsäpuro joka suht vuolaasti virtasi keskellä kuusimetsää. Tämän jälkeen nousiin pienelle harjulle jotka käveltiin pari sataa metriä ja laskeuduttiin alas ja suunnaksi otimme reitin Evajärven ja Haarajärven välistä.

Haarajärven eteläosassa löytyikin retken mielenkiintoisimmat paikat, majavan pato ja majavan pesä. Itseasiassa koko Haarajärven ympäristö oli enemmän ja vähemmän täynnä majavan kaatamia puita.

Polut olivat suhteellisen helppokulkuista koko reitin ajan, korkeusvaihtelua oli muutamat pienet harjut joiden päältä laskeuduttiin melko jyrkästi, jolloin sai hieman varmistaa pienempien kulkijoiden menoa.

Previous
Previous

Tulliniemen luontopolku – Suomen eteläisin kärki

Next
Next

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha