OAC XCD GT 160 -ekan talven fiilikset?
OAC XCD 160 GT elementissään omilla poluilla, kulkee kuin jänis hangella!
.
Joulukuussa Prismasta osui silmään kotimaista tekoa olevat OAC liukulumikengät. Joulu oli jo ovella ja Prismalla oli -15% alennus menossa joten nyt oli aika hommata tälläiset pukin konttiin!
Sauvoja ei paketista eikä Prismasta löytynyt, mutta eipä tuo haitannut kun luntakaan ei vielä ollut nimeksikään. Voi pojat sen kun olisi joulukuussa tiennyt, että eteläänkin tuiskuttaa lunta enemmän kuin koko talvena tarvitaaan! Pienoisen tuumailun ja etsimisen jälkeen sauvoiksi valikoitui Peltosen Metsä sauvat. Hyvät peruslykkimet ja niistä myös lisää hetken päästä.
Miksi liukulumikengät?
Yhtenä vaihtoehtona oli tavan lumikengät, nämä soveltuvat todella haastavaan maastoon toisaalta ovat suht raskaat kulkea upottavassa hangessa. Toisena vaihtoehtona oli tunturisukset, hintaa näille olisi tullut varmaankin tuplaten mitä OAC liukulumikengille, kulkeminen mäkisessä tai risukkoisessa maastossa vaikeampaa.. Liukulumikengät tuntuivat näiden kahden sekoitukselta. Pääset vaativassakin maastossa kulkemaan nousukarvojen avulla, mutta löytyy myös liukuvaa momenttia eteenpäin niinkuin suksessa.
Suksi vai lumikenkä?
Vaikka liukulumikengässä on suksimaisia ominaisuuksia jää se kuitenkin vajaaksi ominaisuuksiltaan verrattuna sukseen. Koska pohjassa kiinteä pitokarva, luisto tai sen puute jopa alamäessä saattaa yllättää. Vaikka suksilla osaan laskea ja hiihtää niin näillä laskiessä fiilis on vähän sama kuin olisi roskia ladulla aina silloin tällöin, joten luisto tai sen puute saattaa yllättää liukujan.
Kovalle tampatulle alustalle, moottorikelkkauralle, hiihdetylle uralle, jäiselle pinnalle valitsisin ihan milloin vain suksen kuin nämä liukulumikengät.
Missä hyvä ja missä ei?
Eteläisissä vaihtelevissa talvioloissa olen kulkenut niin risukossa, suolla kuin järven jäällä. Vesisateessa plussa kelissä ja pakkasella lumisateessa. Olen yrittänyt päästä sinuiksi näiden kanssa missä jäävät ”vajaaksi” niin että kulkeminen olisi erittäin tuskaista.
Mäkisessä maastossa kulkeminen on helppoa, ylöspäin. Alaspäin tuleminen on haastavampaa koska kantit ei tunnu pitävän kuin laskettelusuksissa konsanaan ja suuntavakaus on kuin minareilla laskisi kun siteissä kiinni ”löysä” vaelluskenkä.
Jäällä on hyvä mennä kunhan ei odota että luisto olisi suksien luokkaa.. Jos pääset kulkemaan kulkematonta lunta niin kaikki hyvin! Tampatulla ja jäätyneellä alustalla, olkoon sitten suksilla tai kelkalla ajettuna. Liukulumikenkien käyttökokemus on sieltä huonoimmasta päästä. Venkoilevat ja muljuvat miten sattuu ja pitokarvojen takia sukset luistelevat oikealle ja vasemmalle.
Vesisateisella suolla, kuusimetsässä nollakelissä omia polkuja kulkemassa suksien pohjaan/karvaan ei ole vielä kertaakaan jäänyt paakkuja. Eteenpäin on menty tasaisesti omaan tahtiin ja suuntaan. Polveen asti lunta upottavalla suolla näillä on saanut liukua omia teitä ilman että meno on mennyt liian raskaaksi. Ovat kantaneet allekirjoittaneen(78kg painavan) hienosti ympäri havumetsiä!
Minne mennä ja minne ei?
EI
Jäiselle vähälumiselle alustalle
Tampatulle uralle, niin hiihto kuin kelkka
Alamäkiin(varauksin)
Kyllä!
Vaikea kulkuiseen maastoon(varauksin)
Pehmoiselle lumelle(aivan ehdottomasti!)
Koskemattomille poluille(vain ja ainoastaan!)
Sauvat ja siteet
Aiemmin mainitsinkin Peltosen Metsä sauvoista. Jokainen valitsee omien mieltymysten mukaan sauvat ja pienen tutkimisen jälkeen tein omat johtopäätökset. En tarvitse teleskooppi sauvoja, joissain tilanteissa voisivat olla ok, mutta ei välttämättömät minulle. Sompa saa, siis pitää olla ISO ja sauvojen jääpiikki oli monissa muissa pyöreä ”laskettelusauvan” piikki. Metsä Peltosissa se oli perinteinen kiilamainen hiihtosauvan piikki, joka varmasti puree jäiseen pintaan paremmin.
Siteet ovat mallia EA 2.0. Asennus liukulumikenkiin oli erittäin helppoa. Pari ruuvia kiinni ja homma on valmis. Käyttövaiheessa pitää olla tarkkana, että siteiden aukaisuklipsi tulee ulkosyrjälle. Siteet ovat toimineet moitteetta, ainakin toistaiseksi. Siteiden kanssa ei saa käyttää erittäin jäykkäpohjaisia kenkiä ilmeisesti silloin kengät saattavat muljahtaa ulos siteisä vipuvoiman turvin, kengän pitää taipua päkiän kohdalta. Hanwagin Tatra kenkät ovat jäykkyydeltä B luokkaa joten niillä ainakin on toiminut hyvin. Kenkien ja siteiden materiaalista ja kitkasta johtuen liukumisia ovat säistäneet muutoin hiljaisessa havumetsässä kuminen natina. Eri kengän kokoihin siteiden säätäminen onnistuu erittäin helposti, muutamassa sekuntissa. Nosta lukitusta ja siirrä haluttuun kohtaan.
Yhteenveto: jos metsään haluat mennä?
Liukulumikengät eivät ole täydelliset jokapaikan höylät, ovat kompromissi siinä missä suksi tai lumikenkä. Käyttötarkoituksen mukaan valittava kulkine, jos haluaa aina optimaalisen suorituksen olosuhteisiin nähden.
Jos haluat kulkea metsässä talvella, omia polkuja, etsiä uusia seikkailuita ja uusia paikkoja. Niin mielestäni kaikessa käytettävyydessään liukulumikengät ovat mainio kompromissi tälläiseen tarkoitukseen. Käytön helppous on näiden OAC:n liukulumikenkien viehätys. Voit käyttää niitä melkein minkä tahansa kengän kanssa, kulkevat mukana helpommin kuin pitkät metsäsukset. Helppo lähteä lähimetsään tai kansallispuistoon viettämään talvista päivää ja kulkea omia polkuja melkeimpä missä tahansa.
